Tühermaa

Anna Jablonskaja: Tühermaa
Ohjaus: Marat Gatsalov
R.A.A.A.M.-teatterin esitys Tampereen Teatterikesässä 7.8.2014

Tühermaa on vähän outo, hitaasti vaikuttava ja takakäteen valloittava esitys.

Perheenjäsenten unimaailmat elävät kodin seinien sisällä omaa elämäänsä, kohtaavat ja ottavat yhteen, kuolevat heräämisen hetkellä. Unien merkitystä ja syntymekanismia on tutkittu niin taiteen kuin tieteen keinoin. Virolaisen R.A.A.A.M.-teatterin esitys Tühermaa kuvaa perheenjäsenten unia näkökulmina ja ratkaisuyrityksinä arkielämän ongelmiin.

Perheen isä on sotinut Tsetseniassa. Hän muuttaa kokemuksensa unimaailmassa legendaarisen Julius Caesarin valloitussodiksi. Antiikin maailma on hänelle pyhä. Normaalielämän työtehtäviä hän ei kestä, mutta viemäriverkoston puhdistamista hän sietää jonkin aikaa sen varjolla, että Roomassakin oli Cloaca Maxima eli viemäri, joka johti akveduktien kylpylöihin kuljettamat vedet jätevesinä pois kaupungista. Isä kuluttaa uniaikansa ankarassa kurissa Caesarin sotaleirissä.

Isä kutsuu vaimoaan itsepäisesti Cynthiaksi. Cynthia oli antiikin aikana eläneen runoilija Propertiuksen rakastettu, eikä laadultaan uskollisimpia naisia. Kerrotaan, että Ovidiuksen neuvoa seuraten Propertius lähti rakkauden tuskaa pakoon matkoille. Hän pakeni siis Roomasta Ateenaan ja kirjoitti Cynthialle matkalta elegioita, jotka ovat säilyneet meidän aikaamme asti. Isä pakenee vaimon valittamaa arkitodellisuutta koti-Roomasta sotaretkelle.

Perheen poika jää näytelmässä sivuosaan. Isän maailma houkuttelee. Caesarin armeijaan otetaan kuitenkin vain urhoolliset koulutetut sotilaat, ja niinpä poika opettelee unimaailmassaan miekan käyttöä, jotta saisi isältään huomiota. Siellä isä ja poika aikanaan kohtaavat kaksintaistelussa. Poika ei voi puumiekallaan voittaa, mutta säästää henkensä rikkomalla sääntöjä.

Äidin uni on täynnä huolta miehen unimaailmasta, joka on hänelle tavoittamaton ja siksi pelottava. Äiti-Cynthian unimaailman astuu avuksi liuta vereviä ja neuvokkaita nuoria miehiä. He lupaavat puolison terveenä takaisin, kunhan äiti alistuu heidän parannuskeinoihinsa. Lääketieteen etiikka halveksivat kansanparannuskeinot saavat äidinkin epäilemään homman rehellisyyttä. Unesta tulee ahdistava.

Yllättäen Caesar kuolee. Kaikkien unimaailmat kokoontuvat yhteen. Isän johdolla poika ja nuoret miehet yhdistyvät armeijaksi, joka lähtee kohti Roomaa puolustamaan Caesarin perintöä. Kohkaaminen väsyttää isän ja hän valmistaa sotaleiriinsä nukkumapaikan.

Silloin äidin unessa nuorukaisten lauma ottaa haltuunsa isän armeijamaailman. Leikkien ja pilaa tehden he keräävät sen viimeisetkin rippeet pois kodista. Äidin tehtäväksi jää todellisuuteen herättävän taikajuoman tarjoaminen isälle. Isä ottaa viinipullosta ryypyn ja vaipuu parantavaan uneen vaimo kainalossaan.

Näyttämö on pimeä ja yleisön hengitys kuuluu tilassa. Vihdoin he heräävät unesta, eivät aplodeihin vaan uuteen aamuun täynnä sopuisaa yhteiseloa. Isä korjaa pojan polkupyörän ja iloitsee jokapäiväisestä arjesta puolisonsa kanssa.

Unimaailmat ja arki sekoittuvat toisiinsa myös tarpeiston kohdalla. Pannut, kirjat, kattilat, putket ja sukset muuttuvat Caesarin armeijan tarpeistoksi, kansanparantajan shamaaniasuksi ja soittimiksi.

Kaikki tapahtuu hitaasti. Nautin rohkeasta hitaudesta, jossa kaikelle annetaan ja kaikki ottaa oman aikansa. Puhetta ei ole paljon, pimeyttä sen sijaan on. Pieni pöytälamppu suuressa tehdashallissa kiinnittää katseet ja saa katsojan mielikuvituksen laukkaamaan. Näytelmän loppuessa en tiedä mitä olen nähnyt. Omien tulkintojen ja oivallusten syntyminen vie useita päiviä. Pienestä kipinästä voi syttyä suuri liekki.